Puolessa välissä WODia (workout of the day) hiki ja räkä roiskuvat hapen käydessä loppuun, silloin alkaa itselläni hyvin epämääräinen kirosanamurjuamistaistelu. Motivoin taistelutahtoani haukkomalla happea korostetusti avaamalla kitani vamppyyrityyliin ja päästelämällä käärmemäisiä ääniä. Suosikkikeinojani ovat kuitenkin Johnny Weismullermäinen rintatakominen viidakon kuningasmaisesti, sekä yö-elämästä kovin tutuksi tullut ”in my face” läpsäisy oikeaan poskipäähän.
Salilla tulee tilanteita kun järki ja lihakset huutavat LEPÄÄÄ!!! Jostain syvältä sisimmästä pitää kuitenkin kaivaa väkisin esiin eläimellinen raivo. Useimmiten saan kaivettua jostain hulluuden joka saa siirtymään kohti viimeisiäkin liikkeitä, vaikka voimaa varaavat olisivatkin täysin miinusmerkkisellä. Juuri tuo on se hetki milloin on mahdollista saavuttaa yltiömaallinen orgastinen voiman kliimaksi. Juuri tuo on se hetki milloin on mahdollista nousta uudelle tasolle ja saavuttaa galactiset megavoimat ajattelemalla brutaalien demonien koitosta nimeltä MASTERS OF MEGAMASS!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti