Huhheijjaa ja hellettä.
J Ronkainen pamahti taas pirttiin ja tulikin sen varjolla säästeltyä perjantain treeni täksi päiväksi. Sai ekakerran viime yönä nukuttua tuhdit yöunetkin, koko viikko menty 3-5h unilla kun tupannut vähän "työstressi" painamaan. Vähän unta --> ei ruokakaan maistu --> ei oo reenikään vkolla kulkenu.
Aattelin että tänään on se päivä kun ensimmäistä kertaa sitten lukion tuupataan penkistä sitä ykköstä. Otettiin poikkeuksellisen hyvät lämmöt päälle, paljon keppijumppaa ja kuminauhaa. Sitten ei muutakun pykälä pykälältä nousemaan, ei tosiaan ollut minkäänlaista käsitystä siitä tuleeko sieltä 95kg vai 120kg vai mitä täh ja häh.
Alkusarjat menivät jotakuinki näin 50kg x 8 - 70kg x 3 - 80 x 2 - 90kg x 1 - 95kg x 1 , tämän jälkeen rauta tuntui vielä suht kevyeltä ja ajattelin että 5kg harppauksilla mennään niin kauan että alkaa tökkimään. Ensin 100kg tankoon, laskuvaihe tuntui raskaalta mutta ylös tuli sillä tahdilla että olisi voinut varmaan tehdä muutaman toiston lisääkin. Perään 105kg joka ylös aikalailla samaa kyytiä. Sitten 110kg jonka aattelin jäävän viimeiseksi mutta pienestä alun heilahduksesta huolimatta sekin nousi suhteellisen iisisti. 115kg tankoon, helvetisti mangnesiumia, tukeva asento ja Jarkon avustuksella romut telineestä. Laskuvaihe tuntui aika epätoivoiselta, lähinnä olkapäissä ja ojentajissa, onneksi ei kuitenkaan usko loppunut vaan pienen rinnalle pysäytyksen jälkeen romut nousivat aika hitaasti mutta varmasti. Tulin siihen tulokseen että jos laitan vielä sen 5kg lisää, niin painot ehkä tulisivat ylös, mutta alaslasku olisi jo siinä vaiheessa tuhonnut olka- ja kyynärpäät. Niinpä tämän kertaiseksi ja varmasti pitkään aikaan viimeiseksi tulokseksi jää sen 115kg. Ihan hyvä fiilis tuli kuitenkin !
Pienen tauon jälkeen alkoi käsien hermostoon hiipiä melekonen kolotus, eihän tuommosta maksimien tökkimistä ole ihmisille tehty. Vuorossa Mave jossa tarjolla oli 130kg 3x5 . Eka sarja suht notkiasti ylös, mutta toisen viimeinen toisto meinasi vähän keikahtaa risti selästä etukenoon. Katsoin sitten fiksuimmaksi tiputtaa viimeiseen sarjaan -10kg ja olla ottamatta mitään tyhmiä riskejä.
Siitä jatkuikin sitten pystypunnerruksella eteen, jonka otin tänään ensimmäistä kertaa käyttöön vapaalla tangolla. Sarjapainoina 50kg ja tavoitteena 4x6. Alkoi tulla vähän kiire parkkiajan loppumiseen joten alle minuutin palautuksien saattelemana mentiin 3x6 ja viimeisellä 1x5. Aivan tyytyväinen silti.
Hauiskäännössä tuttu 17,5kg joka kanssa huuhdottiin vauhdilla menemään. Siitä juosten voimapyörälle, jossa kahden toiston jälkeen tuli kyllä hyvin mieleen että keskiviikkona tehtiin dragon flagia. Hirveä kiristys vatsalihaksissa ja ei muutakun kaasulla vatsalihaskoneelle. Olin aika yllättynyt että 30sek palautuksilla sain helposti tehtyä 10kg isommalla romumäärällä kuin edelliskerran sen 3x10. Lienee dragonflageista ja roikkumalla tehdyistä jalan heitoista olleen hyötyä.
Nyt sitä istutaan sohvalla ja koko hermosto on ihan tulessa. Vähän samanlainen fiilis kropassa kuin olisi tulossa kipeäksi, paitsi virtaa tuntuu silti löytyvän. Hyvä fiilis, ei voi muuta tuumia. Tätä fiilistä nostaa vielä se että Masters of megalo mass toverini Jugi saapuu tänään kaupunkiin, voi tätä ilonpäivää !
lauantai 29. lokakuuta 2011
lauantai 22. lokakuuta 2011
OD
Matin kanssa veivattiin tosiaan ehkä vähän turhankin hapokkaasti G6:sen intensiiviseen tahtiin. Se nimittäin tuntuu aika kovasti näissä pienemmissä lihasryhmissä nimeltä hauis ja rinta. Rinnan yläosa mistä se kiinnittyy tuonne olkapään seutuville on kireänä kuin viulun kieli, samoin hauiksen alaosa. Molemmissa havaittavissa sanallasanoen vittumaista kolotusta. Molemmat tulivat esille ensimmäisen kovan sarjan jälkeen niin penkissä kuin hauiskäännösäkin, loput sarjat teinkin sitten lämmittelypainoilla, ihan vain kokeillakseni että josko ne siitä vetristyisivät. Tätä ei nyt oikeen sitten tapahnut ja ensi vkolla on näiden lihasryhmien suhteen ihan täysin kevyt vko ja kevyttä venyttelyä reilusti.
Vinopenkkiä käsipainoilla en lähtenyt tänään tekemään koska potentiaaliset varmistajat rajoittuivat turkkilaisiin, joita yhtään syrjimättä kuitenkin syrjin koska viime kertainen olkapääremontti menee täysin kyseisten kavereiden surkean varmistuksen piikkiin. Tuuttasin siis penkin jossa ensimmäistä kertaa reiluun vuoteen oli käytössä kutosen sarjat. Ensimmäisellä kovalla sarjalla 90kg 1x6, jonka jälkeen inhottavasta tunteesta johtuen kehiin 50kg ja kevyesti pumppaillen 2x10...
Viime viikkolla Mavessa 120kg tuntui pullistavan silmiä päästä, mutta tänään tehty 5kg lisäys tuli kuitenkin sievästi kaikki kolme sarjaa.
Vaihdoin tänään lisäpainoleuanvedossa otteen hieman hartioita leveämpään vastaotteeseen ja pudotin lisäpainojen määrän 15kiloon. Tuo kannatti, oli muuten vaihtelun vuoksi helvetin hyvä tuntuma juurikin tuonne kainalon yläosaan kiinnittyviin leveisiin selkälihaksiin, eikä tarvinnut olkapäidenkään puolesta jännätä niin paljoa.
Niskantakaapystärissä tutut kuviot, 55kg 4x6. Ensi kerralla alan tuuppaamaan tätä liikettä edestä, alkaa vähän tuntumaan sille että jos vielä hirveästi tulee lisää romua, saattaa olla että olkapäät alkavat vittuilemaan vastaan.
Hauiskääntö sitten lannistikin miestä vaikka muu reeni olikin kulkenut kohtalaisen hyvin. Lämmittelyt 6kg kp:lla 1x15 ja 10kg 1x8. Tässä vaiheessa ei vielä tuntunut muutakuin pienoista väsymystä käsissä. Lopulta kun sitä sitten nappasi ne 17,5kg kalikat lapasiin, viritteli asennon pieneen etukumaraan ja toi kyynärpäät eteen huijauksen välttämiseksi, ei ne romut liikahtaneetkaan juuri mihinkään. Painot takasin telineisiin ja 8kg kinkut kätteen, näillä 1x12 ja totaaliluovutus. Ei irtoa niin ei irtoa. Olihan tämäkin toisaalta odotettavissa, lukioajoista tumput ovat kasvaneet 7sentillä ja viime kesästä lähtien kehitys on ollut painojen ja senttimäärän mukaan itseänikin ihmetyttävää. Ei makiaa mahan täydeltä. Pitäisi olla tyytyväinen että vihdoin itselleni hankalin lihasryhmäkin on alkanut totella reeniä.
Vatsoja en jaksanut edes tehdä.
Huominen huilia ja maanantaina sitten kevennetyillä eväillä kohti toiseksi viimoista reenivkoa ennen suurenmoista mega mass gaalaa!
Vinopenkkiä käsipainoilla en lähtenyt tänään tekemään koska potentiaaliset varmistajat rajoittuivat turkkilaisiin, joita yhtään syrjimättä kuitenkin syrjin koska viime kertainen olkapääremontti menee täysin kyseisten kavereiden surkean varmistuksen piikkiin. Tuuttasin siis penkin jossa ensimmäistä kertaa reiluun vuoteen oli käytössä kutosen sarjat. Ensimmäisellä kovalla sarjalla 90kg 1x6, jonka jälkeen inhottavasta tunteesta johtuen kehiin 50kg ja kevyesti pumppaillen 2x10...
Viime viikkolla Mavessa 120kg tuntui pullistavan silmiä päästä, mutta tänään tehty 5kg lisäys tuli kuitenkin sievästi kaikki kolme sarjaa.
Vaihdoin tänään lisäpainoleuanvedossa otteen hieman hartioita leveämpään vastaotteeseen ja pudotin lisäpainojen määrän 15kiloon. Tuo kannatti, oli muuten vaihtelun vuoksi helvetin hyvä tuntuma juurikin tuonne kainalon yläosaan kiinnittyviin leveisiin selkälihaksiin, eikä tarvinnut olkapäidenkään puolesta jännätä niin paljoa.
Niskantakaapystärissä tutut kuviot, 55kg 4x6. Ensi kerralla alan tuuppaamaan tätä liikettä edestä, alkaa vähän tuntumaan sille että jos vielä hirveästi tulee lisää romua, saattaa olla että olkapäät alkavat vittuilemaan vastaan.
Hauiskääntö sitten lannistikin miestä vaikka muu reeni olikin kulkenut kohtalaisen hyvin. Lämmittelyt 6kg kp:lla 1x15 ja 10kg 1x8. Tässä vaiheessa ei vielä tuntunut muutakuin pienoista väsymystä käsissä. Lopulta kun sitä sitten nappasi ne 17,5kg kalikat lapasiin, viritteli asennon pieneen etukumaraan ja toi kyynärpäät eteen huijauksen välttämiseksi, ei ne romut liikahtaneetkaan juuri mihinkään. Painot takasin telineisiin ja 8kg kinkut kätteen, näillä 1x12 ja totaaliluovutus. Ei irtoa niin ei irtoa. Olihan tämäkin toisaalta odotettavissa, lukioajoista tumput ovat kasvaneet 7sentillä ja viime kesästä lähtien kehitys on ollut painojen ja senttimäärän mukaan itseänikin ihmetyttävää. Ei makiaa mahan täydeltä. Pitäisi olla tyytyväinen että vihdoin itselleni hankalin lihasryhmäkin on alkanut totella reeniä.
Vatsoja en jaksanut edes tehdä.
Huominen huilia ja maanantaina sitten kevennetyillä eväillä kohti toiseksi viimoista reenivkoa ennen suurenmoista mega mass gaalaa!
perjantai 21. lokakuuta 2011
Tempun opettelu
Treeneistä palatessa sekoitin kiireesti kaakaota ja suuntasin protskupatukan kanssa koneelle. Olin superfiilareissa juuri päättyneistä treeneistä, aijai kun rauta oli kevyttä ja olin oppinut uuden tempunkin!
Huutelin tietty salamana MegaMass toverille, sillä kaipasin DR. Philin kaltaista psykiatrista tukea.
Antti: Ai saakeli mitkä fiilikset treenistä!
rauta oli niin ihanan kevyttä
Matti : elä oliko
Antti: mulla ollu aina ihan hukassa rinnallevetotekniikka ni tsekkailin pari klippiä youtubesta ja vähän samaan tyyliin hahmottelin mielessä kun jotain uutta temppua ni jopas pamahteli kivasti rinnalle.
Matti: katohha!
laitoitko paljon malmia
Antti: Ihan megafiilareissa. Aik keveillä, pikkuhyppyristä testailin uutta temppua vielä
Vaikka ihan hyvällä tyylillä pysty jo bounailee. Siistein junttitreeni for a while, aivan sickstockeddyydmanolympics!
Taidan skrivailla blogiin kun nii fiilareissa
Muutaman kerran oon koittanu sähläillä rinnallevetoa kuntoon omin avuin, mutta aika säälittävän näköistä temuamista ollut. Päätin katella ohjevideota pari kertaa, hahmottelin mielessä tekniikan kuntoon sekä suoritin parit himmailut ohjeen mukaisesti. Pienillä painoilla etenin ja hupsista hommahan alko toimimaan!
Toihan on tempunopettelusta tuttu käytäntö: uuden tempun oppii parhaiten matkimalla kun joku osaava sen suorittaa ja ohjeistaa. Sen jälkeen pään sisällä tempun hahmottaminen, ehkä vähän himmailua, muutama testaus ja homma onnaa. Sit ei muutakun toistoja, rutiinia ja isompaa haastetta kehiin. Mahdolliset pikkuvirheet huomaa hyvin videolta. Aattelin opetella kaikki olympianostot samalla taktiikalla. Thanks Youtube!
Vähä namusia tullu tilailtua Espanjan nettipuodeista. Homma toimii ja parissa päivässä lähetti kolkuttaakin jo ovea. Voin suositella sekä www.nutritienda.com & www.pontemasfuerte.com diilereitä. Erityishuomiona Nutritiendalta tuli tekstari jossa sanottiin et oon nyt sit VIP asiakas, aijai kun lämmitti punttijuntin mieltä :D
Kuvassa vasemmalta oikeelle: Wholly oats patukoita, kalaöljyä, kreatiiniä, No-Explodee, Hemo-Ragee jota oli pakko tilata kun Jussi aivopesi niin hyvin, sekä oikeella kuvassa palautusjauheita. VAMOS!
Perjantai on epäonnistumista varten
Good fellas, olen palannut kotiin!
Tämän kunniaksi kokeiltiin Koden kanssa salilla PENKKIMAKSIMIA!!!!!!!! MIEHISYYDEN MITTARIA!!
Reilun viikon sairastelun jälkeen en odottanut kovia tuloksia, mutta lämmitellessä odotukset alkoi nousemaan. 90kg liikkui kuin tyhjää, samoin saturainen. Mietin että turha niitä vanhoja ennätyksiä on uudestaan kutitella, joten laitetaan 110kg tankoon. Kovat paineet, lavat yhteen ja paino hallitusti alas. Ja BOOM, rinnalle jäi. Olipa perseestä.
Pettymyksen jälkeen pumpattiin vielä jotain kymppejä pienemmillä painoilla. Ennen penaa otin siis 3x6 maven 110kgllä, kivasti se liikkuu ja selkä meni yllättävän lihantäyteiseksi kun ei pitkiin ole maastavetoa vatkannut.
Mut eipä tässä sit ihmeempiä, kiitos Kodelle t-paidan lainasta kun unohin oman kotiini!
Tämän kunniaksi kokeiltiin Koden kanssa salilla PENKKIMAKSIMIA!!!!!!!! MIEHISYYDEN MITTARIA!!
Reilun viikon sairastelun jälkeen en odottanut kovia tuloksia, mutta lämmitellessä odotukset alkoi nousemaan. 90kg liikkui kuin tyhjää, samoin saturainen. Mietin että turha niitä vanhoja ennätyksiä on uudestaan kutitella, joten laitetaan 110kg tankoon. Kovat paineet, lavat yhteen ja paino hallitusti alas. Ja BOOM, rinnalle jäi. Olipa perseestä.
Pettymyksen jälkeen pumpattiin vielä jotain kymppejä pienemmillä painoilla. Ennen penaa otin siis 3x6 maven 110kgllä, kivasti se liikkuu ja selkä meni yllättävän lihantäyteiseksi kun ei pitkiin ole maastavetoa vatkannut.
Mut eipä tässä sit ihmeempiä, kiitos Kodelle t-paidan lainasta kun unohin oman kotiini!
keskiviikko 19. lokakuuta 2011
Parturikammoiset riehumassa
Jahasssss..
Viimenen reenipäivä taas pitkään aikaan Masan kanssa, ihan tullee suru puseroon. Vejettiin sitten sen kunniaksi kaikki tappiin asti. Normaalista G6 käytännöstä poiketen siis aikalailla kaikki paitsi kyykky failureen asti. Ja kyllähän tuntuu nahoissa, hyvä että sai Conversen ruttukenkiä jalasta kun pääsi kottiin.
Paukuteltiin alkuun kyykyt jossa allekirjoittanut sai vihdoin surullisen kuuluisan markan sarjapainon rikki. Otettiin jopa viimenen sarja ihan videolle, voi sitten muistella vanhana. Tykkään painaa koko sarjan ilman turhia pysähdyksiä pitäen jalat kokoajan vähän koukussa, pyssyypähän jännitys eikä polvet ala vittuilemaan turhasta lukottamisesta. Lisäksi rytmi hengitykseen pysyy omasta mielestäni parempana kun ei ala liikoja puuskuttelemaan.
Siitä jatkettiin vaihtelun vuoksi penkkiprässiin, josta aiemmin tuolla facebookgroupin puolella mainitsin. Matti valitteli ensin vähän olkapäiden natinaa ko. vehkeessä, mutta viimeisistä irvistyksistä päätellen rinnan ratkiaminen oli hyvinkin lähellä. Toimivaksi todettu, vai kuinka?
Perään pikkuisen kulmasoutua käsipainolla, jossa oikian kulman ja tekniikan hakeminen tuntuu olevan ikuisuusprosessi. Kolme sarjaa napakkaa rutistusta kuitenkin sai taas selän tuntumaan sille että on tehty muutakin kuin ihmetelty.
Neljäntenä liikkeenä pystypunnerrus käsipainoilla. Tuolin laittaminen aivan pystyyn ja pään työntäminen sarjan aikana eteenpäin sai tähänkin liikkeeseen mukavan lisän ja liikettä sai menemään entistä enemmän oikeaan osoitteeseen. Pienikin takaviisto penkin kulmassa kun saa homman menemään hitusen ylärinnalle, mikä ei tietääkseni ole tarkoitus.
Sitten tutustutettiinkin Matti hauiskoneeseen, jota mies ei ollut ennen kuulemma kokeillut. Tiukat 3x12 lopun napakalla puristuksella takasivat sen ettei tarvinnut lopun vatsalihaksia tehdä ainakaan vehkeellä missä tarvitsi käsiä käyttää. Ensi alkuun kokeiltiin vatsalihaskoneella jossa kädet ovat pään vieressä koukussa kahvoilla, mutta lapasien turvotus oli sen mukainen että ajatus hylättiin ekasarjan jälkeen. Onneksi salilta löytyy myös toinen vehje missä rintaa vasten laitettavaa palkkia työnnellään alaviistoon, kympin toistoja kolme sarjaa ja jokaiseen sarjaan 5kg lisää romua. Tiesihän mahassa kiertävistä maitohapoista että tämäkin toimi vaihtelun vuoksi oikeen hyvin!
Kaiken kaikkiaan aivan nokko jumpat taas. Lopuksi jeesusteltiin taas tavalliseen tappaan pukkarissa ja otettiin vaihteen vuoksi keijjosta selkäpuolen kuva. Hyvä että otettiin, paljastui muuten että niska/epäkäs-akeli tulee aika pahasti jäljessä. Täytynee siis ottaa perjantaina välittömästi käsittelyyn ko. osa-alue! Parturiakin taitaisi mies kaivata kipeästi..
Kiitos Matti hyvistä reeneistä, oli lystiä!
Viimenen reenipäivä taas pitkään aikaan Masan kanssa, ihan tullee suru puseroon. Vejettiin sitten sen kunniaksi kaikki tappiin asti. Normaalista G6 käytännöstä poiketen siis aikalailla kaikki paitsi kyykky failureen asti. Ja kyllähän tuntuu nahoissa, hyvä että sai Conversen ruttukenkiä jalasta kun pääsi kottiin.
Paukuteltiin alkuun kyykyt jossa allekirjoittanut sai vihdoin surullisen kuuluisan markan sarjapainon rikki. Otettiin jopa viimenen sarja ihan videolle, voi sitten muistella vanhana. Tykkään painaa koko sarjan ilman turhia pysähdyksiä pitäen jalat kokoajan vähän koukussa, pyssyypähän jännitys eikä polvet ala vittuilemaan turhasta lukottamisesta. Lisäksi rytmi hengitykseen pysyy omasta mielestäni parempana kun ei ala liikoja puuskuttelemaan.
Siitä jatkettiin vaihtelun vuoksi penkkiprässiin, josta aiemmin tuolla facebookgroupin puolella mainitsin. Matti valitteli ensin vähän olkapäiden natinaa ko. vehkeessä, mutta viimeisistä irvistyksistä päätellen rinnan ratkiaminen oli hyvinkin lähellä. Toimivaksi todettu, vai kuinka?
Perään pikkuisen kulmasoutua käsipainolla, jossa oikian kulman ja tekniikan hakeminen tuntuu olevan ikuisuusprosessi. Kolme sarjaa napakkaa rutistusta kuitenkin sai taas selän tuntumaan sille että on tehty muutakin kuin ihmetelty.
Neljäntenä liikkeenä pystypunnerrus käsipainoilla. Tuolin laittaminen aivan pystyyn ja pään työntäminen sarjan aikana eteenpäin sai tähänkin liikkeeseen mukavan lisän ja liikettä sai menemään entistä enemmän oikeaan osoitteeseen. Pienikin takaviisto penkin kulmassa kun saa homman menemään hitusen ylärinnalle, mikä ei tietääkseni ole tarkoitus.
Sitten tutustutettiinkin Matti hauiskoneeseen, jota mies ei ollut ennen kuulemma kokeillut. Tiukat 3x12 lopun napakalla puristuksella takasivat sen ettei tarvinnut lopun vatsalihaksia tehdä ainakaan vehkeellä missä tarvitsi käsiä käyttää. Ensi alkuun kokeiltiin vatsalihaskoneella jossa kädet ovat pään vieressä koukussa kahvoilla, mutta lapasien turvotus oli sen mukainen että ajatus hylättiin ekasarjan jälkeen. Onneksi salilta löytyy myös toinen vehje missä rintaa vasten laitettavaa palkkia työnnellään alaviistoon, kympin toistoja kolme sarjaa ja jokaiseen sarjaan 5kg lisää romua. Tiesihän mahassa kiertävistä maitohapoista että tämäkin toimi vaihtelun vuoksi oikeen hyvin!
Kaiken kaikkiaan aivan nokko jumpat taas. Lopuksi jeesusteltiin taas tavalliseen tappaan pukkarissa ja otettiin vaihteen vuoksi keijjosta selkäpuolen kuva. Hyvä että otettiin, paljastui muuten että niska/epäkäs-akeli tulee aika pahasti jäljessä. Täytynee siis ottaa perjantaina välittömästi käsittelyyn ko. osa-alue! Parturiakin taitaisi mies kaivata kipeästi..
Kiitos Matti hyvistä reeneistä, oli lystiä!
maanantai 17. lokakuuta 2011
Kipeyden jälkeen salilla!
Voi elämä sanon tähän väliin!
Oon ollu viime viikon maanantaista nuhassa, yskässä ja välillä kuumeessa. Räkää on valunu niinku lastentarhassa hoitajien ryntäille, mutta nyt se on on helpottanu. Muutamia kertoja oon hoidellu noita kanaviana tällä kuuluisalla sarvikuonokannulla, jolla saa hyvin epämukavan tunteen tuonne nenään ja nieluun. Mutta sillä loruttaa röörit tyhjäksi ja henki kulkee, eli toimiva vekotin!
Tänään sit pumpattiin Saarisen kanssa modattu G6 läpi. Talkoot alotettiin kyykyllä smithissä, mä keskityin enemmän peräpään huoltoon ja Jussi kidutti koipiaan etureisipainotteisesti. 4x10 haltuun ja PIINAAVAT minuutin palautukset laitto haukkomaan henkeä rankasti, koska aerobinen kunto on sanalla sanoen paska. Mutta kukapa siitä on kiinnostunut, sillä niinhän se menee, että penkkiä kysytään ja hauista katotaan.
Jaloittelusta vakiopenaan, josta mä otin leukoja ja Jussi ylätaljan ja alataljan kombon. Leuat on yks surkeimmista liikkeistä tehä minuutin palautuksilla ja se näkyy toistomäärissä. 12, 8 ja 5, hohhoi.
Täytenä uutuutena tehtiin olkapäät smith-laitteessa. Ja hyvin yllättäen siihen kärsi laittaa 50kilon arvosta lättyjä, aattelin että tässä riittäis varmasti pienemmät painot kun vapailla painoilla tehtäessä, kun tehdesä ei tarvii keskittyä kun olkapäiden hierontaan sen koko kehon tasapainoilun sijasta. Tässäkin todella raaka 4x10 jossa vikoja toistoja jouduttiin molemmilla avustamaan, että kaveri auttaa painoa ylös ja laskee ite hitaaaasti negatiivisen. Pojat kun turpos olkapäät!
Loppuun kevyt hauispumppi ja dragon flagit, siinä oltiinki jo ylivuoteista pullataikinaa ja mentiin pukuhuoneeseen kukkoilemaan. Kuten huomaatte, niin Saarisen olkapäät on niinku kanuunankuulat ja latseista löytyy paksuutta. Mulla huomaa selvästi, mitenkä ois käytävä jo parturissa siistimässä tukkaa, kun alkaa rehottaa.
Oon ollu viime viikon maanantaista nuhassa, yskässä ja välillä kuumeessa. Räkää on valunu niinku lastentarhassa hoitajien ryntäille, mutta nyt se on on helpottanu. Muutamia kertoja oon hoidellu noita kanaviana tällä kuuluisalla sarvikuonokannulla, jolla saa hyvin epämukavan tunteen tuonne nenään ja nieluun. Mutta sillä loruttaa röörit tyhjäksi ja henki kulkee, eli toimiva vekotin!
Tänään sit pumpattiin Saarisen kanssa modattu G6 läpi. Talkoot alotettiin kyykyllä smithissä, mä keskityin enemmän peräpään huoltoon ja Jussi kidutti koipiaan etureisipainotteisesti. 4x10 haltuun ja PIINAAVAT minuutin palautukset laitto haukkomaan henkeä rankasti, koska aerobinen kunto on sanalla sanoen paska. Mutta kukapa siitä on kiinnostunut, sillä niinhän se menee, että penkkiä kysytään ja hauista katotaan.
Jaloittelusta vakiopenaan, josta mä otin leukoja ja Jussi ylätaljan ja alataljan kombon. Leuat on yks surkeimmista liikkeistä tehä minuutin palautuksilla ja se näkyy toistomäärissä. 12, 8 ja 5, hohhoi.
Täytenä uutuutena tehtiin olkapäät smith-laitteessa. Ja hyvin yllättäen siihen kärsi laittaa 50kilon arvosta lättyjä, aattelin että tässä riittäis varmasti pienemmät painot kun vapailla painoilla tehtäessä, kun tehdesä ei tarvii keskittyä kun olkapäiden hierontaan sen koko kehon tasapainoilun sijasta. Tässäkin todella raaka 4x10 jossa vikoja toistoja jouduttiin molemmilla avustamaan, että kaveri auttaa painoa ylös ja laskee ite hitaaaasti negatiivisen. Pojat kun turpos olkapäät!
Loppuun kevyt hauispumppi ja dragon flagit, siinä oltiinki jo ylivuoteista pullataikinaa ja mentiin pukuhuoneeseen kukkoilemaan. Kuten huomaatte, niin Saarisen olkapäät on niinku kanuunankuulat ja latseista löytyy paksuutta. Mulla huomaa selvästi, mitenkä ois käytävä jo parturissa siistimässä tukkaa, kun alkaa rehottaa.
lauantai 15. lokakuuta 2011
Säkeistä
Aamulla heitin pikaisesti treenikamat reppuun ja minut valtasi kiireessä tuttu tunne että jotakin unohtui. Saapuessani salille suru iski kun huomasin unohtaneeni soitinkoteloni. Kyseessä on siis esihistoriallinen minidisckotelo jota ilman en tule laisinkaan toimeen salilla, sillä futisshortseissani ei ole taskuja eikä ninjadrilliä ole mahdollista suorittaa ilman rytmikästä CoCo Jamboa.
Äkkiä minut valtasi kuitenkin toivo, sillä huomasin etten ollut leikannut shortseistani ”ala-alkkareita” pois. Kyllä vaan puhun noista kaikkien inhoamista vaaleista old-school ”säkkipusseista”. Hulk Hoganmaisesti repäisin säkkipussit katki kohdalta missä normaalisti väliliha lepäilee. Seuraavaksi käärin tortillamaisesti soittimen säkkipussiin, ja ei muutakun rusetilla trendikkäästi säkki komiaksi ja sikaniskailemaan.
Epäilytti kovasti kestäisikö patentti akrobaattisia liikesarjoja. Säkkiduoa ylempänä veijarimaisesti heilunut uusi tulokas aiheuttikin flashbäkit all time greatest kassituksesta, missä toinen luonnollisista säkeistäni paisui, ja kohosi hiivataikinamaisesti yhtä korkealle kuin tämänpäiväinen säkkipussi. Ja ei, kyseessä eivät olleet elämän tarkoitusta miettimään laittaneet skimbailukassitukset, vaikka niitäkin on monesti tullut säkitettyä. Kyseessä oli TPV:tä vastaan Tammelan stadionilla sattunut hegemonia jossa olin läpiajossa kunnes jokin osui kantapäähäni. Ennen kuin olin kuitenkaan kerennyt iskeytyä selälleni maahan, huomasin vastustajana pelanneen Jonah Lomun:
lentävän täydellä vauhdilla Sefki Kuqimaisesti:
päälleni. Minä iskeydyin selälleni maahan ja hän samanaikaisesti kuoletti höyhenenkevyesti koko tilanteen voiman laskeutumalla polvi edellä oikeaan kivekseeni. Lamauduin makaamaan X-asennossa, enkä pystynyt laisinkaan liikuttamaan mitään jäsenistäni. Silloin ei ollut kivaa, mutta tänään oli! Säkkipussi pysyi täydellisesti paikoillaan ja oli menestys! Suosittelen kokeilemaan! Tämä meni täysin säkeistä jauhamiseksi, joten olisi vääryys olla laittamasta seuraavaa kaupallista tiedotetta loppuun www.saekkiboards.com
keskiviikko 12. lokakuuta 2011
Hemo Rage - testi
Lupasin tuossa jokunen postaus sitten kirjottaa pienen testin Hemo Rage nimisestä treenibuusterista.
"Hemo-Rage Ultra Concentrate on huippusuositun alkuperäistuotteen Hemo-Rage Blackin seuraaja. Uusi supertiivistetty koostumus joka sisältää m.m kofeiinia, tauriinia ja 1,3 dimetyyliamiinia. Vain 9,8g annosta kohti. (Suosliteltua annostusta ei koskaan saa ylittää)"
Tätä sanoo fitnesstukku ko. tavaran sisällöstä. Viimeisen lauseen pystyn kyllä komppaamaan, tuota ei nimittäin tarvitse ylittää.
Ensimmäistä kertaa kun testasin tätä, erehdyin ottamaan sen kotona n. puoli tuntia ennen treeniä. Ongelmaksi koitui se, että kun tavara alkoi potkia niin tuli aika helvetinmoinen kiire salille. Ei nimittäin pystynyt yksinkertaisesti olemaan enää paikallaan. Nykyisin juopasen liemen juuri ennenkuin marssin salin ovista sisälle.
Ensimmäisenä vaikutuksena huomaa sen kuinka naamaa alkaa helottaa ja hiki alkaa olla erittäin herkässä. Alkupyöräilyn ja venyttelyn jälkeen alkaa jo tuntua kuinka pintaverenkierto on aivan huipussaan, on myös melkoisen malttamisen takana ettei suoraan juokse ja ala paiskomaan painoja. Yleensä kun otan tämän, tykkään tehdä rauhalliset pumppailevat lämmittelyt jolloin veri tuntuu tunkevan lihaksiin aivan älyttömällä tavalla.
Itse sarjoihin pääsemissä ero ilman tätä treenaamiseen on kyllä huomattava. Motivaatio ennen kaikkea viimeisissä sarjoissa ja viimeisillä toistoilla pysyy, eikä mielessä oikeen edes juolahda että meneeköhän tämä vai ei. Voi toki olla ihan lumevaikutustakin, mutta tuntuu että keskittyminen on huomattavasti kovempi. Tärkeimpänä kuitenkin pidän sitä, että väsymyksen tunnetta ei tuppaa tulemaan. Tietysti tuntee että lihas väsyy, mutta sitä uupumista ei tule edes viimeisillä sarjoilla vaan jaksaa vetää treenin täysillä loppuun. Yleensä myös treenin jälkeen on vielä henkisesti sellainen olo, että voisi touhuta yhtä jos toista.
Parhaiten pintaverenkierron lisääntymisen huomaa selkää tehdessä. Muutaman sarjan jälkeen tuntuu kuin koko selkä olisi tulessa, jollain sairaalla eufoorisella tavalla hahah.
Toki tällä tuppaa olemaan miinuspuolensakin. Yhtenä lisääntyvä janon tunne, joka johtuu mitä ilmeisimmin kofeiinista. Tässä vaiheesti monesti tulee juotua vettä liian suuria määriä kerralla, mistä sitten kovemmassa treenissä tuppaa seuraamaan paha olo.
Toisena miinuksena on se, että toleranssi tähän kasvaa taatusti. Itselläni näin ei ole vielä käynyt koska käyttö rajoittuu 3xvkoon, ja iltatreeneissä jätän homman kokonaan jäihin, nimittäin voi olla varma ettei unta tarvitse tavoitella aivan heti.
Viimeinen keksimäni miinus (ei nyt niin suuri paha) on aivan helvetillinen hikoilu, mikä yleensä aiheuttaa sen että t-paitaa ei pukuhuoneessa saa pois ilman apua. Kertaalleen painin usean minuutin paita pään ympärillä, kunnes ystävällinen vanhempi mies tarjoutui auttamaan :D
Tässä vielä muutama linkki tuotteeseen,
Fitnesstukku http://www.fitnesstukku.fi/5/fi/artiklar/nutrex-hemo-rage-ultra-conc-294-g
Team M&M testailee http://www.youtube.com/user/ProductionTeamMnM?blend=1&ob=5#p/u/0/9FW2aibDCwY
"Hemo-Rage Ultra Concentrate on huippusuositun alkuperäistuotteen Hemo-Rage Blackin seuraaja. Uusi supertiivistetty koostumus joka sisältää m.m kofeiinia, tauriinia ja 1,3 dimetyyliamiinia. Vain 9,8g annosta kohti. (Suosliteltua annostusta ei koskaan saa ylittää)"
Tätä sanoo fitnesstukku ko. tavaran sisällöstä. Viimeisen lauseen pystyn kyllä komppaamaan, tuota ei nimittäin tarvitse ylittää.
Ensimmäistä kertaa kun testasin tätä, erehdyin ottamaan sen kotona n. puoli tuntia ennen treeniä. Ongelmaksi koitui se, että kun tavara alkoi potkia niin tuli aika helvetinmoinen kiire salille. Ei nimittäin pystynyt yksinkertaisesti olemaan enää paikallaan. Nykyisin juopasen liemen juuri ennenkuin marssin salin ovista sisälle.
Ensimmäisenä vaikutuksena huomaa sen kuinka naamaa alkaa helottaa ja hiki alkaa olla erittäin herkässä. Alkupyöräilyn ja venyttelyn jälkeen alkaa jo tuntua kuinka pintaverenkierto on aivan huipussaan, on myös melkoisen malttamisen takana ettei suoraan juokse ja ala paiskomaan painoja. Yleensä kun otan tämän, tykkään tehdä rauhalliset pumppailevat lämmittelyt jolloin veri tuntuu tunkevan lihaksiin aivan älyttömällä tavalla.
Itse sarjoihin pääsemissä ero ilman tätä treenaamiseen on kyllä huomattava. Motivaatio ennen kaikkea viimeisissä sarjoissa ja viimeisillä toistoilla pysyy, eikä mielessä oikeen edes juolahda että meneeköhän tämä vai ei. Voi toki olla ihan lumevaikutustakin, mutta tuntuu että keskittyminen on huomattavasti kovempi. Tärkeimpänä kuitenkin pidän sitä, että väsymyksen tunnetta ei tuppaa tulemaan. Tietysti tuntee että lihas väsyy, mutta sitä uupumista ei tule edes viimeisillä sarjoilla vaan jaksaa vetää treenin täysillä loppuun. Yleensä myös treenin jälkeen on vielä henkisesti sellainen olo, että voisi touhuta yhtä jos toista.
Parhaiten pintaverenkierron lisääntymisen huomaa selkää tehdessä. Muutaman sarjan jälkeen tuntuu kuin koko selkä olisi tulessa, jollain sairaalla eufoorisella tavalla hahah.
Toki tällä tuppaa olemaan miinuspuolensakin. Yhtenä lisääntyvä janon tunne, joka johtuu mitä ilmeisimmin kofeiinista. Tässä vaiheesti monesti tulee juotua vettä liian suuria määriä kerralla, mistä sitten kovemmassa treenissä tuppaa seuraamaan paha olo.
Toisena miinuksena on se, että toleranssi tähän kasvaa taatusti. Itselläni näin ei ole vielä käynyt koska käyttö rajoittuu 3xvkoon, ja iltatreeneissä jätän homman kokonaan jäihin, nimittäin voi olla varma ettei unta tarvitse tavoitella aivan heti.
Viimeinen keksimäni miinus (ei nyt niin suuri paha) on aivan helvetillinen hikoilu, mikä yleensä aiheuttaa sen että t-paitaa ei pukuhuoneessa saa pois ilman apua. Kertaalleen painin usean minuutin paita pään ympärillä, kunnes ystävällinen vanhempi mies tarjoutui auttamaan :D
Tässä vielä muutama linkki tuotteeseen,
Fitnesstukku http://www.fitnesstukku.fi/5/fi/artiklar/nutrex-hemo-rage-ultra-conc-294-g
Team M&M testailee http://www.youtube.com/user/ProductionTeamMnM?blend=1&ob=5#p/u/0/9FW2aibDCwY
tiistai 11. lokakuuta 2011
Kämmenet verille Lindaa hoidellessa
Huusin ja olin saamassa Lindan kanssa sarjaa loppuun, kunnes tunsin ihoni liukuvan…
Crossfittailussa tuo ah niin himoittu pohjolan vaaleahiuksinen kaunotar on yksi rankimmista treeneistä =
10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1 toistoa triplana vuorotellen ääntäkin nopiaimmin.
Maastaveto: 1,5 X oma paino
Penkkipunnerrus: oma paino
Rinnalleveto: ¾ oma paino
Viidettä MAVEA tehdessä mieli halusi enemmän mitä sormista irtosi ja aika vaivatta ihosta lähtikin siivut otteen livetessä. Loput sarjat tein rannehihnoilla, jotka helpottivatkin huomattavasti suoritusta. Taitaisi olla muutamat kiipeilytreenit paikallaan!
Linda oli itselle ensimmäinen ”vaativampi” WOD, ahh Linda…
Operoin Lindalle muokkauksia, sillä testatessa painoja loppui usko rantalihaksiin ja etenkin siihen että tehtävänä olisi yhteensä 55 toistoa kutakin. Maastavedossa hannailin 10KG ja penkissä 15KG. Vaihdoin lisäksi rinnallevedon leuanvetoon.
Penkistä toistot menivät jopa yllättävänkin lennokkaasti ilman lepotaukoja. Mave tuntui pahalta ja sen kyllä varmasti kaikki salin muutkin henkilöt kuulivat, kuitenkin selvisin niistäkin hyvin. Leuat olivat taasen todella isolastisen myrkkykäärmen sitä itseään. Kokonaisuutena ”SilikoniLindan” hoitelemiseen kului 23 minuuttia.
Okko alkanut hevostelee A La Carteilla joten laitoin parastani.
4 munaa, kinkkua, juustoa & kirsikkatomaatteja. Jälkkäriksi litra täysmaitoo täysjyvämuroja & hasselpähkinöitä.
Ei oo ihan hukkaan 9 vuoden ravintola-alan koulutus mennyt!
maanantai 10. lokakuuta 2011
Syömään!
Tässä pari viimeisintä ruokaluomusta:
Sunnuntai
Aluksi tomaatti-vuohenjuustokeittoa ja pääruoaksi kananleikettä fetasalaattipedillä
Maanantai
Hirven ulkofileetä kookoskermakastiikkeella kera tuorevihanneswokin ja fetasalaatin
Syöminen on kyllä niin mukavaa etten uskalla edes arvuutella miltä näyttäisin jollen urheilisi.
MMMM!
Sunnuntai
Aluksi tomaatti-vuohenjuustokeittoa ja pääruoaksi kananleikettä fetasalaattipedillä
Maanantai
Hirven ulkofileetä kookoskermakastiikkeella kera tuorevihanneswokin ja fetasalaatin
Syöminen on kyllä niin mukavaa etten uskalla edes arvuutella miltä näyttäisin jollen urheilisi.
MMMM!
Matin kanssa jumppaileen
Hiijohoi!
Viime vko menikin Hämeenlinnassa ja Helsingissä työreissun merkeissä ja jumppapäiviä kertyi huikeet kaksi. Ensimmäisellä kerralla tuli testattua Hämeenlinnan Kuntokeidas. Painoja sai etsiä selkä väärällä sekasorron keskellä, käsipainoissa 15kg harppauksia ja voimapyöräillessä meinasi tukehtua KOKOLATTIAMATON?!! pölyyn. Reeni kulki kuitenkin.
Seuraavaksi testiin meni Jouko Aholan kotisali Piukat paikat&Kovat kundit. Ei näkynyt Aholaa mutta puitteet oli kohdallaan, riittävästi painoja ja vehkeitä, kaikki vielä oikeen sievästi järjestyksessä. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki tälle paikalle, meen toistekkin.
Viikonloppuna ei levosta ollut tietoakaan, saatika syömisestä. Olin aika varma että tämän päiväinen salikerta menisi vituralleen ko. tapahtumien johdosta. Onneksi hyvä ystäväni ja ennen kaikkea master of mega mass - kilpatoverini Matti Räty oli saapunut testaamaan Rovaniemen kuntokeskukset. Kummatkin saivat uusia tuloksia kehiin ja itse selvisin vain muutamalla oksennusta enteilevällä yökkäyksellä kyykyn ja leaunvedon jälkeen.
Erityistä mielihyvää tuotti penkkitekniikan paraneminen. Tykkään tehdä liikkeen jalat penkille nostettuna, silloin saan sellaisen kaaren että ei tunnu selän vääntyminen solmuun. Edellisistä kerroista poiketen siirsin jalkoja lähemmäs persposkia jolloin sain lavat vielä paremmin yhteen ja painopisteen enemmän yläselälle. Viimeinen sarjakin tuli tämän johdosta kuin heittämällä. Menee siis käytäntöön jatkossakin.
Jumppailun jälkeen uudet banaanin makuiset Gainerit huiviin ja kotiin leipasemaan täysjyvänuudelia kanatomaattikastikkeella. Kiitos Matille kokkailusta, hyvvää oli!
Masa pysyy kaupungissa ainakin viikon, joten raivokkaita updateja on luvassa pitkin viikkoa.
Viime vko menikin Hämeenlinnassa ja Helsingissä työreissun merkeissä ja jumppapäiviä kertyi huikeet kaksi. Ensimmäisellä kerralla tuli testattua Hämeenlinnan Kuntokeidas. Painoja sai etsiä selkä väärällä sekasorron keskellä, käsipainoissa 15kg harppauksia ja voimapyöräillessä meinasi tukehtua KOKOLATTIAMATON?!! pölyyn. Reeni kulki kuitenkin.
Seuraavaksi testiin meni Jouko Aholan kotisali Piukat paikat&Kovat kundit. Ei näkynyt Aholaa mutta puitteet oli kohdallaan, riittävästi painoja ja vehkeitä, kaikki vielä oikeen sievästi järjestyksessä. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki tälle paikalle, meen toistekkin.
Viikonloppuna ei levosta ollut tietoakaan, saatika syömisestä. Olin aika varma että tämän päiväinen salikerta menisi vituralleen ko. tapahtumien johdosta. Onneksi hyvä ystäväni ja ennen kaikkea master of mega mass - kilpatoverini Matti Räty oli saapunut testaamaan Rovaniemen kuntokeskukset. Kummatkin saivat uusia tuloksia kehiin ja itse selvisin vain muutamalla oksennusta enteilevällä yökkäyksellä kyykyn ja leaunvedon jälkeen.
Erityistä mielihyvää tuotti penkkitekniikan paraneminen. Tykkään tehdä liikkeen jalat penkille nostettuna, silloin saan sellaisen kaaren että ei tunnu selän vääntyminen solmuun. Edellisistä kerroista poiketen siirsin jalkoja lähemmäs persposkia jolloin sain lavat vielä paremmin yhteen ja painopisteen enemmän yläselälle. Viimeinen sarjakin tuli tämän johdosta kuin heittämällä. Menee siis käytäntöön jatkossakin.
Jumppailun jälkeen uudet banaanin makuiset Gainerit huiviin ja kotiin leipasemaan täysjyvänuudelia kanatomaattikastikkeella. Kiitos Matille kokkailusta, hyvvää oli!
Masa pysyy kaupungissa ainakin viikon, joten raivokkaita updateja on luvassa pitkin viikkoa.
Seinäkiipijänä
Kah vain, kun tutustutin itseni uuteen lajiin lauantaina!
Vaikka melkonen yön ninja olenkin, niin seinäkiipeilyä en ole koettanut varmaan ala-aste aikojen jälkeen. Silloinhan olin varsinainen kiipeilyhullu ja valloitin joka puun. Mutta se siitä muistelosta, koska nyt on tuoreempaa tietoa tästä päräyttävän pumpin tarjoavasta lajista.
Jotenkin ajattelin, että kiipely on luultavasti melko kevyttä hommaa, vaikka tietysti näppivoimat siinä on oltava aivan järkyttävät. Ja joo, oikeassa olin viuhuessani seinän korkeimmille otteille saakka varsin vaivattomasti. Kunnes sitten siirryin kaltevalle seinälle...
TERVE mä sanon! Kättä et saa mihinkään kunnolla, jalat on vaan tiellä ja mietit pitäiskö tässä nyt kiivetä pelkkien käsien avulla vai mikä on tarkotus? Käsi on jossakin hikisen pienessä kiellekkeessä, josta koetat saada edes jotain otetta mutta ei, mätkähdät alas patjalle. Joku 20
minuuttia erilaisilla seinillä on saanut aikaan sen, että sormet ei tahdo enää oikein suoristua ja käsivarret on jo hyvän aikaa sitten muuttuneet tunnottomiksi pötkylöiksi.
Oikein hävettää kun ei pystykään kiipeämään ihan minne haluaa, sormissa ei yksinkertaisesti riitä puristusvoimaa enää muutamien metrien matkan jälkeen. Vaikka hirveällä tuurilla onnistuu huitaisemaan kätensä johonkin kunnon koukkuun mistä saa pidettyä koko kädellä kiinni, niin silti seuraava pelkkiä sormenpäitä kutkutteleva ote on liikaa ja joutuu nöyrtymään.
Tästä huolimatta kiipeily vaikutti tosi hauskalta, eikä se ole mitään AIROOPISTA vässykkäliikuntaa. Sanoisin että kiipeily on erittäin miehekästä toimintaa ja kieltämättä ihan hyvä fiiliskin tulee, kun pääsee lapsille tarkoitetun seinän ylös.
Tänään oli silti pakko käydä salilla, koska eihän lihakset kasva ilman OIKEAA ärsykettä. Siis RAUTAA!!!
Vaikka melkonen yön ninja olenkin, niin seinäkiipeilyä en ole koettanut varmaan ala-aste aikojen jälkeen. Silloinhan olin varsinainen kiipeilyhullu ja valloitin joka puun. Mutta se siitä muistelosta, koska nyt on tuoreempaa tietoa tästä päräyttävän pumpin tarjoavasta lajista.
Jotenkin ajattelin, että kiipely on luultavasti melko kevyttä hommaa, vaikka tietysti näppivoimat siinä on oltava aivan järkyttävät. Ja joo, oikeassa olin viuhuessani seinän korkeimmille otteille saakka varsin vaivattomasti. Kunnes sitten siirryin kaltevalle seinälle...
TERVE mä sanon! Kättä et saa mihinkään kunnolla, jalat on vaan tiellä ja mietit pitäiskö tässä nyt kiivetä pelkkien käsien avulla vai mikä on tarkotus? Käsi on jossakin hikisen pienessä kiellekkeessä, josta koetat saada edes jotain otetta mutta ei, mätkähdät alas patjalle. Joku 20
minuuttia erilaisilla seinillä on saanut aikaan sen, että sormet ei tahdo enää oikein suoristua ja käsivarret on jo hyvän aikaa sitten muuttuneet tunnottomiksi pötkylöiksi.Oikein hävettää kun ei pystykään kiipeämään ihan minne haluaa, sormissa ei yksinkertaisesti riitä puristusvoimaa enää muutamien metrien matkan jälkeen. Vaikka hirveällä tuurilla onnistuu huitaisemaan kätensä johonkin kunnon koukkuun mistä saa pidettyä koko kädellä kiinni, niin silti seuraava pelkkiä sormenpäitä kutkutteleva ote on liikaa ja joutuu nöyrtymään.
Tästä huolimatta kiipeily vaikutti tosi hauskalta, eikä se ole mitään AIROOPISTA vässykkäliikuntaa. Sanoisin että kiipeily on erittäin miehekästä toimintaa ja kieltämättä ihan hyvä fiiliskin tulee, kun pääsee lapsille tarkoitetun seinän ylös.
Tänään oli silti pakko käydä salilla, koska eihän lihakset kasva ilman OIKEAA ärsykettä. Siis RAUTAA!!!
lauantai 8. lokakuuta 2011
Hullut päivät
Holla!
Kävin torstaina kotikaupungissani Jyväskylässä kiertämässä Kauppakadun Appron ja oli pirun hienoa! Normaali perjantaitreeni jäi siis välistä darran vuoksi mut ei sen niin väliä.
Tää päivä lähti kivasti käyntiin munakkaan ja parin leivän siivittämänä. Ruoan tasoituttua oli aika suunnata salille. Käyn aina välillä Tampereen Powerhouse Gymillä. Se on sellainen paikka, että en usko että painot loppuvat kesken ihan hetkeen. Siellä on kaksi (2) puoliksi suikaloitunutta venyttelypatjaa ja pirusti kyykky- ja penkkipaikkoja.
Oon nyt tosiaan koittanut tehdä liikkeiden palauttavan vaiheen hieman hitaammin ja tässä pätkää tämänpäiväisestä NTP:stä. Kaks ekaa sarjaa sain 42,5 kilolla tehtyä kympit mut sitten kolmas oli ysi ja neljäs sarja vain kasi. Tässä videoo toisesta työsarjasta:
Sit suuntasinkin remppahommiin, tarkemmin kattoa maalaamaan. Ihan hauskaa ajanvietettä, mitä nyt niskat menee vähän jökkiin tosta asennosta!
Kyllä maistui välipalaksi Huittisten Kivikylän Palvarin lihapyörykät! Semisti vaan kuumotti toi viimeinen käyttöpäivä 06.10.2011 mut ainakaan vielä pakki ei laula.
Ei jumalauta, kävin Stockmannin Hulluilla Päivillä enkä oo monesti nähnyt tollasta ostoshuumaa! Vartijoita, mummoja, ekstraajia ja kaikki pyörii ristiinrastiin vailla määränpäätä... Pakko oli lähteä helvetin nopeesti pois! Oven vieressä oli kuitenin donitsikoju ja päätin palkita itteni viikonlopputreenauksen kunniaksi pienellä donitsilla:
m(prot)~0
Nyt ois tarkoitus tehdä kouluhommia ja pian laittaa Shanghai-koipia uuniin ja kuorruttaa ne jenkeistä tuomallani Louisiana Hot Saucella :P
Seuraavaan kertaan!
Kävin torstaina kotikaupungissani Jyväskylässä kiertämässä Kauppakadun Appron ja oli pirun hienoa! Normaali perjantaitreeni jäi siis välistä darran vuoksi mut ei sen niin väliä.
Tää päivä lähti kivasti käyntiin munakkaan ja parin leivän siivittämänä. Ruoan tasoituttua oli aika suunnata salille. Käyn aina välillä Tampereen Powerhouse Gymillä. Se on sellainen paikka, että en usko että painot loppuvat kesken ihan hetkeen. Siellä on kaksi (2) puoliksi suikaloitunutta venyttelypatjaa ja pirusti kyykky- ja penkkipaikkoja.
Oon nyt tosiaan koittanut tehdä liikkeiden palauttavan vaiheen hieman hitaammin ja tässä pätkää tämänpäiväisestä NTP:stä. Kaks ekaa sarjaa sain 42,5 kilolla tehtyä kympit mut sitten kolmas oli ysi ja neljäs sarja vain kasi. Tässä videoo toisesta työsarjasta:
Sit suuntasinkin remppahommiin, tarkemmin kattoa maalaamaan. Ihan hauskaa ajanvietettä, mitä nyt niskat menee vähän jökkiin tosta asennosta!
Kyllä maistui välipalaksi Huittisten Kivikylän Palvarin lihapyörykät! Semisti vaan kuumotti toi viimeinen käyttöpäivä 06.10.2011 mut ainakaan vielä pakki ei laula.
Ei jumalauta, kävin Stockmannin Hulluilla Päivillä enkä oo monesti nähnyt tollasta ostoshuumaa! Vartijoita, mummoja, ekstraajia ja kaikki pyörii ristiinrastiin vailla määränpäätä... Pakko oli lähteä helvetin nopeesti pois! Oven vieressä oli kuitenin donitsikoju ja päätin palkita itteni viikonlopputreenauksen kunniaksi pienellä donitsilla:
m(prot)~0
Nyt ois tarkoitus tehdä kouluhommia ja pian laittaa Shanghai-koipia uuniin ja kuorruttaa ne jenkeistä tuomallani Louisiana Hot Saucella :P
Seuraavaan kertaan!
keskiviikko 5. lokakuuta 2011
G6 Jatkuu
Tsaukki!
Ei ole nyt isompia updeittejä kuin, että jalat on jumissa enkä ole oikeestaan tällä viikolla pystynyt tekemään jalkatreeniä laisinkaan. Tänään tein tosin ekana liikkeenä kyykyn sijaan maastavedon suorilla jaloilla (RDL) ja se poltteli kivasti jo valmiiksi kipeitä takareisiä.
Sain Jussilta ohjeeksi käyttää hieman pienempiä painoja ja tehdä eksentrinen, eli laskeva vaihe työntöliikkeissä hitaasti. Kyllä muuten toimii ja treeni "koppaa" ihan eri tavalla kuin normaalilla pumppaustahdilla tehtäessä!
Viikonloppuna tulee sitten isompaa päivitystä!
Ei ole nyt isompia updeittejä kuin, että jalat on jumissa enkä ole oikeestaan tällä viikolla pystynyt tekemään jalkatreeniä laisinkaan. Tänään tein tosin ekana liikkeenä kyykyn sijaan maastavedon suorilla jaloilla (RDL) ja se poltteli kivasti jo valmiiksi kipeitä takareisiä.
Sain Jussilta ohjeeksi käyttää hieman pienempiä painoja ja tehdä eksentrinen, eli laskeva vaihe työntöliikkeissä hitaasti. Kyllä muuten toimii ja treeni "koppaa" ihan eri tavalla kuin normaalilla pumppaustahdilla tehtäessä!
Viikonloppuna tulee sitten isompaa päivitystä!
Savolaista perinneruokaa
Kah, Ranskasta on nyt kotiuduttu ja ensimmäinen salikäynti takana. Joku ärsyttävä köhä sieltä tarttui mukaan ja nenäkin meinaa olla tukossa, mutta katellaanhan.
Tuo tiistainen salikäynti, siinä ei ollut mitään kehuttavaa! Ujot kokeilut kyykyn kanssa sai jalat niin raakaan jumiin, että jo seuraavalla telineellä eli penkissä meinasi koivet krampata! Koko ajan oli semmonen olo, että yrjö saattais lentää hetkenä minä hyvänsä ja mitäpä muutakaan tästä taas tulisi
jälkiseurauksena kuin kahden päivän sirkus mahassa. HOHHOI ja HUOH.
No tänään kuitenkin mieltä piristi se, että kaupassa oli tuoretta muikkua ja hyvään hintaan. Päätin sitten upottaa sisääni tätä perisavolaista herkkua, jonka kanssa tosin nautin salaattia pottujen sijasta. Nuo muikkusethan on tosi yksinkertainen valmistaa, laittaa vaan lautaselle ruisjauhoja, pikkusen suolaa ja pyörittelee muikut siinä ennen kuin paistaa voissa. Ja kylläpä tuli hyviä! Siitä olikin jo vuosi kun näitä viimeksi oli maistellut ja mukavan rapsakoita pikku fisuja sain aikaiseksi.
Huomenna uusi yritys kunnon kohotuksen kanssa!
Tuo tiistainen salikäynti, siinä ei ollut mitään kehuttavaa! Ujot kokeilut kyykyn kanssa sai jalat niin raakaan jumiin, että jo seuraavalla telineellä eli penkissä meinasi koivet krampata! Koko ajan oli semmonen olo, että yrjö saattais lentää hetkenä minä hyvänsä ja mitäpä muutakaan tästä taas tulisi
jälkiseurauksena kuin kahden päivän sirkus mahassa. HOHHOI ja HUOH.No tänään kuitenkin mieltä piristi se, että kaupassa oli tuoretta muikkua ja hyvään hintaan. Päätin sitten upottaa sisääni tätä perisavolaista herkkua, jonka kanssa tosin nautin salaattia pottujen sijasta. Nuo muikkusethan on tosi yksinkertainen valmistaa, laittaa vaan lautaselle ruisjauhoja, pikkusen suolaa ja pyörittelee muikut siinä ennen kuin paistaa voissa. Ja kylläpä tuli hyviä! Siitä olikin jo vuosi kun näitä viimeksi oli maistellut ja mukavan rapsakoita pikku fisuja sain aikaiseksi.
Huomenna uusi yritys kunnon kohotuksen kanssa!
tiistai 4. lokakuuta 2011
Treenimotivaatiota
Puolessa välissä WODia (workout of the day) hiki ja räkä roiskuvat hapen käydessä loppuun, silloin alkaa itselläni hyvin epämääräinen kirosanamurjuamistaistelu. Motivoin taistelutahtoani haukkomalla happea korostetusti avaamalla kitani vamppyyrityyliin ja päästelämällä käärmemäisiä ääniä. Suosikkikeinojani ovat kuitenkin Johnny Weismullermäinen rintatakominen viidakon kuningasmaisesti, sekä yö-elämästä kovin tutuksi tullut ”in my face” läpsäisy oikeaan poskipäähän.
Salilla tulee tilanteita kun järki ja lihakset huutavat LEPÄÄÄ!!! Jostain syvältä sisimmästä pitää kuitenkin kaivaa väkisin esiin eläimellinen raivo. Useimmiten saan kaivettua jostain hulluuden joka saa siirtymään kohti viimeisiäkin liikkeitä, vaikka voimaa varaavat olisivatkin täysin miinusmerkkisellä. Juuri tuo on se hetki milloin on mahdollista saavuttaa yltiömaallinen orgastinen voiman kliimaksi. Juuri tuo on se hetki milloin on mahdollista nousta uudelle tasolle ja saavuttaa galactiset megavoimat ajattelemalla brutaalien demonien koitosta nimeltä MASTERS OF MEGAMASS!
maanantai 3. lokakuuta 2011
a trip to the country of the living legend
noniin eli päätin lähteä itävaltaan hakemaan kasvuinspiraatiota. ahhh jo tunnen kuinka ihoni kiristelee pelkästä jännityksestä!! soooo awsm
ps. jos treenien jälkeen ei olo tunnu hakatulta, tee treeni uudelleen!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)