Fusion Functional Training

A.K.A Fustra, tarkoittaa toiminnallista harjoittelua.
Eli tasapainotetaan kehon lihaksistoa, kehitetään kehonhallintaa, korjataan ryhtiä ja parannetaan liikkuvuutta. Pääpainot ovat oikeaoppinen hengitystekniikka, hyvä ryhti, vatsalihaksiston hallinta ja liikkeiden tekninen oikein suoritus.

Nykypäivän ihmisten ongelmana on lihasepätasapaino eli vartalon etupuolella sijaitsevat lihakset (miinuslihakset) ovat vahvempia verrattuna selkäpuolen lihaksistoon (pluslihakset).
Miinuslihasten hallitessa jokapäiväistä liikettä, aiheutamme nivelille, selkärangalle ja lihaksistolle vääränlaista rasitusta.

Tosiaan, tuli tossa Lokakuun alussa käytyä Fustra koulutus, josta sitten valmistuin Personal Traineriksi. Työt aloitettiin heti kurssin jälkeen, jotta päästään soveltamaan oppeja käytöntöön ja oikeisiin asiakkaisiin. Kurssi kesti 2vk ja oli aikamoista tykistä. Käytännön osioo tuli hinkattua kurssin aikana mahd. paljon, jotta oppisi liikkeiden suoritustekniikat oikein. Teoriaan kuului mm. Fysiologia ja Anatomia.

Sitten itse harjoittelusta ja tuloksista. Kurssin aikana tehty kehonkoostumusmittaus näytti rasvat 16,2%, paino 80,5kg. Tuossa vaiheessa oltiin jo syöty viikon verran ruokaohjelman mukaan,joten nesteet rupesi lähtemään. Nykyhetki: Paino 76kg, rasvat 14%, lihaskato 1,1kg. Kroppa alkaa näyttää aika slimmiltä ja olokin on paljon energisempi. Tietää mitä tarkoittaa keskivartalon hallinta, joka on yksi tärkeimmistä tekijöistä kehossamme.

Suurimmat jumit alkaa olla voiton puolella, vaikka tekemistä vielä riittääkiin niitten saralla, että saavutan mahd. hyvän liikkuvuudeen. Jokaisen treenin alkuun dynaamiset venyttelyt, joissa menee 10-15min. Siihen päälle voimaharjottelua ja coreliikkeet.Luulen, että toiset 2kk vielä menee, jollon voidaan puhua "liikkuvuudesta". Punttitreeni vaihtu samalla Fustra- metodiin, jossa kans tehdään kuntosaliharjoittelua, mutta fustra tyylillä. Mitäpä sitä jumisia lihaksia enää ylläpitämään vanhalla repimisellä, joten painot ovat pysytelleet alhaisina ja tekniikka totaalisen erilaisena.

Mikä parasta, Fustra- metodilla saadaan hyviä tuloksia kaikille, riippumatta iästä, lajista tai tavoitteista. Sopii huippu-urheilijoista ihan Matti Meikäläisiin. Myös lihasmassan kasvattaminen onnistuu fustra-metodilla. Silloin kun lihas on venyvä ja liikkuvuus hyvä, niin voimantuotta myös kasvaa radikaalisti. Joten on vain harhaluulo, että tämä on jotain joogaa.eheii.

Näkisin myös Fustran sopivan aivan täydellisesti laskuhommiin. Kehitetään kehonhallintaa, liikkuvuutta ja vahvistetaan keskivartaloa kuin myös muita lajin kannalta tärkeitä lihasryhmiä. Mikäs sen paremmin sopiikaan suksille tai laudalle, kuin edellä mainitut!

Mielellään kokeilisin tähän MegaMassa line-uppiin Fustraa, niin näkisitte missä jamassa ne kropat oikeasti on. Tuli nimittäin itellekin yllätyksenä, että on näin paskassa kunnossa.
Joten olkaa varuillaan pojjaat!

Terveisin,

Arvo-tus

Lumi tuntuu olevan tiukassa Euroopassa, mutta onneksi viekkaat Katalonialaiset ovat ratkaisseet ongelman. Hieman hieraisin silmiä tänään salilla, mutta eikai siinä muuta kuin skimbailemaan :D

MAVE 160KG

Maanantain aamutreeni lähti käyntiin alkuverryttelyllä ja venyttelyllä. Kropan herätin kolmen setillä maastavetoa 95 kilolla. Jonka jälkeen raapustin kädensijat täyteen magnesiumia ja rohmusin kolmen sarjan 115 kilolla. Pienen pohdiskelun jälkeen otin lenkkarit pois mahdollisimman alhaisen alkuasennon saavuttamiseksi, painoksi 140 ja kolme tiukkaa rykäisyä, räyh! Lastasin hymyillen uuden ennätyksen 160KG painoksi. Asetin magnesiumilla maalaamani kämmenet ja sormet herkästi sekä tarkasti tankoon pyrkien saavuttamaan optimaalisen pidon. Vasen käsi vastaotteelle, oikea myötäiselle. Kyykistyin ala-asentoon ja tarkistin sivupeilistä olkapäiden olevan oikeaoppisesti hieman tangon etupuolella ja selän suorana. Katse kääntyi etupeiliin ja aloin keräämään voitontahtoa. Kuulokkeista tuli Salivan perusrokkipaukutusta, mutta mieli oli vielä aivan unessa. Kyykkyasento alkoi pikkuhiljaa polttaa reisiä ja tuli ”now or nevör” tunne. Siitä motivoituneena ensimmäinen veto ylös hyvällä tsempillä ja pikkusella ininällä. Toinen ja kolmas nousivat melko kevyesti pienen alapompun avustuksella. Neljännessä huomasin peilin kautta oikean kaulasuoneni pullistuvan hassusti ja kiljaisinkin siitä pelästyneenä ensimmäisen tuskan parahduksen. Viidennessä elukkaäännähtely koveni ja tuli tunne et jospa vielä yks. Kuudes ylös raivolla ja olin aivan lopussa. Jostain hiipi kuitenkin baaritiskiltä tuttu ahne tunne ”kyllähän nyt yks vielä”, seitsemäs ylös tahdolla ja raivonpihinällä. Kylläpä tuntu hyvältä avata sormet yläasennossa ja antaa ennätyspainon paukahtaa maahan.

Kun maastavedon tekee loppumehuille asti tulee aina jotenkin tosi fantsu tunne. Ilmeisesti koko kroppa on sen verran kovassa puristuksessa että sen jälkeen tuntee kaikkien "olipa kerran elämä" ihmissolujen riemuitsevan iloisena.

Tähän otsikko

Jebulis se on siis maanantai ja pukuhuone. Kovin oli rankkaa ja salillakin sai taistella. Nyt laskemaan jes!!

Ei muuta tällä erää.

Marraskuun loppu

Vaikka itse Masters of Mega Mass kilpailu meni niin sanotusti vituiksi, niin on ollut silti ihan hyvä treenata!

Harmittavaa tosin on, että tämä salihuippukunto on saavutettu vasta näin loppusyksystä, eikä näin ollen tästä mahtavan miehisestä tunteesta pääse kovin pitkään nauttimaan. Laskukausi alkaa, mikä on kyllä odotettu ja hiton hyvä juttu, mutta oman kunnon tuleva rapistuminen kalvaa jo hieman mieltä.

Tänään oli kuitenkin mukava päivä. Oltiin Light-Koden kanssa salilla ja tein lämmittelynä maastavetoa ennen penkkiä, sitä Light-Kodekin oli menossa tekemään. Yllättävän helposti se 3x6 liikahti, viime vuonna joulukuussa painot oli 115kg tuolla sarjalla, nyt 125kg nousi kevyesti samalla setillä. Siitä penaan ja huvikseen ajattelin testata montako toistoa satkulla menee. Kaks tuli kirkkaasti ja sitten kolmannella Light-Kode joutu jo avustamaan tankoa ylöspäin. Päälle pari kympin sarjaa 80kgllä ja muihin hommiin.

Tein vähän leukoja pitkästä aikaa ilman lisäpainoja ja hyvinhä ne nousi. Siihen päälle tehtiin pulloveria taljassa ja sillä sitä saa ennennäkemättömän pumpin latseihin. Heti perään facepullia myös taljassa, joka ottaa aika rankasti yläselkään ja takaolkapäihin, mihinkä on normaalisti erittäin vaikea saada mitään liikettä kohdistettua. Viimeistelynä maailman paskinta liikettä, eli hauiskääntöä suoralla tangolla. Häpeälliset 25kg painaa edelleenkin todella paljon, vaikka juuri äsken mitattuani balboa on kasvanut 37,5-38cm kokoon kädestä riippuen. Sehän on yli sentti viime vuoteen! Ei se painoissa näy, mutta vatkataan nyt kumminkin näön vuoksi. Tämän pumppimaratonin jälkeen dragon flageja kuusi toistoa ja tokalla sarjalla hain samaa, mutta ei ne voimat riittäny puristaa enää viimeistä kuudetta toistoa ylös. Aika raakaa ottaa failure vatsalihasliikkeessä, mutta onneks on viikonloppu aikaa palautua.

Tuli muuten samalla mieleen kun viime viikolla kokeilin rinnallevetoa parin kuukauden tauon jälkeen. Kesällä 62,5kg ei enää heilahtanut sarjoissa ylös asti, mutta nyt 5x3 setti meni todella helposti 70kgllä. Erikoinen tunne, kun kehittyy vaikkei tee koko liikettä. Maksiminkin testasin sarjan päälle ja 82,5kg sai vetästyä ylös. Tuntuu että potentiaalia olisi nypätä kovemmatkin kilot ylös, jos osaisi/uskaltaisia mennä sinne painojen alle etukyykyllä. Nyt ne painot lähinnä vedetään pelkillä käsillä ja selällä ylös, hieman polvia koukistaen. Pelottavaa jotenkin ajatella heittää se kyykkymuuvi siihen samaan.

Nyt sitten syömähommiin! Oon syöny tässä pari viikkoa normaalia vähemmän ja näin loppuviikosta se alkaa tuntumaan. Vesisade vie hermot. Kela vie rahat. Täh?

Expot meni, mitä seuraavaks häh?

Odottavissa tunnelmissa Ski-Expojen jälkeen varmasti moni odotteli sensaatiomaisia päivityksiä ja mahdollisen megamasstittelin julkistamista. Myös itse kuumeisesti odotin mitä Expoilla oli tapahtunut, koska en itse päässyt paikalle. Pikkulinnut kuitenkin visertelivät finaalin peruuntuneen ylituomari "Pervo-Aran" poisjäännin seurauksena.

Mitä tapahtuu seuraavaksi? Jääkö megamass titteli julkistamatta? Siirtyykö finaali aina Pyhän Mayhemiin asti? Näihin ja kaikkiin muihinkin kysymyksiin en tiedä vastausta, joten pureskelen seuraavaksi omista treenailuistani.

Viime viikolla rohmusin rinnallevetoa vanhan konkarin elkein, kunnes kokemattomuus iski takasin ja pannutin melko komeasti. Vähän tuohon tyyliin:

Tekniikkani ilmeisesti vaatii vielä hieman hiomista.

Tänään alkoivat aivan yllättäen työkaverit kyselemään että kuinkas isoksi meinaan oikein bodata itteni, sillä heidän mielestään olin paisunut silmissä. Kyseiset huomiot hieman laittoivat ujostuttamaan herkkää luonnettani. Suuntasinkin heti harjoittamaan itsetutkiskelua photoshootin merkeissä vessaan.

Iltatreenin jälkeen uskaltauduin myös puntariin, joka näytti palautusjuoman herkullisen naattimisen jälkeen 78,6kg. Tuli kyllä tappotreeneisssä hikoiltua melko lailla, elikkäs todellinen paino taitaa olla siellä 79 kilon tuntumassa. Se meinailee sitä että lihat alkavat hiljalleen olla kohdallani maksimilukemissa. Tässä vertaan itseäni futistaustan omaavaan ”the man the myth” Mikko Salon painoindeksiin, hän on 174cm ja painaa n. 82kg. Itse olen siis 172cm pätkä. Kyllä onneksi muutaman kilon rasvaa pystyy vielä lihaksi vaihtamaan.

Alkanut pikkuhiljaa treenitkin kulkemaan hyvin ja tänään rohkaistuneena kokeilin astetta kovempaa settiä herra Salon treenimetodeja mukaillen. Voi herranpieksut! Vaikka kuinka yritin missihymyä vääntää treenin ohessa salin neidoille, ei se helppoa ollut! Kaippa tossa hommassa joku eroottinen masokismilataus on, koska jostain ihmeen syystä päivä toisensa perään olen vielä salille palannu.

Ruokahalu on kasvanut huomattavasti, mutta kaippa se on ihan normaalia.

Iltapala:

Viimeinen silaus ja potti kotiin!

Lähes viimeinen aamu ennen Masters of Mega Massin päätöstä ja tunnen kuinka voima virtaa suonissani lapioidessani rahkaa ja puuroa suuhuni. Vielä puoli pulloa rasvatonta Batteryä kitusiin ja ne kuuluisat pärinät alkavat käymään päälle polkiessani salille.

Hyvä fiilis jatkui salillakin ja heti tuntui että tänään rauta voisi liikkua mallikkaasti. Ensimmäinen liike, eli smithissä tehtävä takakyykky, meni kuin kiskoilla, vaikka peräpää olikin hieman arkana maanantaisesta käsittelystä. (Ei mitenkään kaksimielisesti ajateltuna)

Siitä hurmoksessa penkkiin ja pakkohan se oli lähteä haastamaan Saarisen penamaksimia, kun noita tuloksia tulee! Huolellinen lämmittely salilla randomisti yhtäaikaa penaa tehneen miekkosen kanssa ja oltiinkin jo hyvin satasen paremmalla puolella. Ensin 105kg helposti ylös, viime kerran kompastus 110kg HELPOSTI ja juhlat oli jo tässä vaiheessa pystyssä! Mieli kuitenkin teki lyödä luu kurkkuun pohjoisen kisaajalle, joten taktiikalla kaikki tai ei mitään 117,5kg tankoon. Jelppauksella arvometallit suorille käsille, todella hapokas alaslasku ja TASASEN HITAASTI YLÖS JA TELINEISIIN!! BOOOM!!!! Hitto kyllähän se ennätys sitten nousi ja napakasti!!

Enää ei jaksanu pumppailla mitään, joten siirryin kovan itsetunnon kanssa leuanvetomestoille. Kun olin jo aiemmin vedellyt lisäpainoilla, nakkasin vyölle vähän extraa lyhyitä sarjoja varten. 25kg lätty ja 10kg kiekko siihen päälle ja 3x6, ei paha! Lopuksi otin vielä hitailla negatiivisilla kympin ilman painoja ja sen jälkeen heräsin unesta...

Joopa joo, eli todellisuudessa ihan normikerta mörssäämässä. Peruspainot tuntu ihan kevyiltä ja treeni purkkiin tunnissa. Nyt syön lohta ja huomenna pääkaupunkiin!